Pitääkö kaikesta sittenkään luopua?

Meille on nyt jo vuosien ajan toitotettu, että minimalismi on paras elämänarvo ja turha tavara lisää ahdistusta ja kuormittaa elämäämme. TV-ohjelmat antavat yksityiskohtaisia neuvoja, miten siivota kodista kaikki turha pois ja näytetään, miten hamstraajille käy lopulta huonosti. Kirjakauppojen hyllyiltä loppuvat Konmarin kirjat ja kaikki opettelevat innolla viikkaamaan sukkansa uudestaan, ja luopumaan niistä, jotka eivät sovi omaan värimaailmaan. Tulee paha mieli sellaiselle, joka tykkää tavaroistaan. Pitääkö minun välttämättä luopua rakkaista esineistä ja vaatteista vain sen vuoksi, että se on muotia. Ja ymmärrän kyllä, että kulutuksen vähentäminen on tärkeää, siitä ei ole kysymys. Olen myös sitä mieltä, että omista turhista tavaroista ja vaatteista on syytä luopua ja laittaa kiertoon jollekin, joka niitä tarvitsee. Mutta rajansa kaikella.

Pidä jos tykkäät

Mielestäni jokaisen kodin tulisi kuvastaa asukkaita. Ja tarkoitan kaikkia kodin asukkaita. Saattaa olla, että perheen äiti pitää minimalistisesta tyylistä, mutta teini-ikäiset lapset haluaisivat sisustaa enemmän rönsyilevään tyyliin. Tai joku ei halua kotiinsa verhoja koska ei pidä niiden silittämisestä, mutta toisten mielestä koti kaipaisi pehmeyttä. Kaikkien mielipiteet pitäisi ottaa huomioon ja kotona tulisi olla esineitä ja asioita, joista kaikki pitävät. Minä ainakin aion käyttää edelleen mummon pitsiliinoja, koska pidän niistä ja ne tuovat minulle muistoja mieleen. Aion myöskin säilyttää muutaman posliiniesineen, jotka muistuttavat minua lapsuudesta. Ne tosin asuvat pahvilaatikossa, jonka avaan aina silloin tällöin ja laitan esineet hetkeksi hyllylle. Kaikki, mistä itse pidät ja mikä tuottaa sinulle mielihyvää kannattaa siis säilyttää.

Hanki harkiten

En halua luopua monistakaan omista tavaroistani, mutta en toisaalta myöskään hankkia uutta tavaraa. Ostan vain silloin, kun koen jollekin olevan tarvetta, ja vaatteita vain silloin kun edellinen on korjaamattomissa. Ja pyrin ensisijaisesti ostamaan käytettynä ja kierrättämään myös omat vanhat tavarani. Kannattaakin aina harkita ennen uusien tavaroiden ostamista, sillä useimmiten niitä ilmankin pärjää mainiosti. Ja jos on sellainen kuin minä, jonka on vaikeaa luopua mistään, koti ei täyty turhaan tavarasta, kun sitä ei yksinkertaisesti hanki sinne.